Eiku oota ihan hetki vielä!

Koin aamulla ensisijaiseksi nököttää sohvalla suihkun jäljiltä, lotrata mansikkavartalovoita ja katsoa telkkarista varmasti jotain viistoistakesäistä chattijuontajaa noin tunnin ajan, ennenkuin havahduin aikatauluun ja jäljellä olevaan kymmenminuuttiseen, jossa ajassa piti olla tip top jos kierraroimaan halusi päästä. Miten siinä sitten käy, kun jäljellä on ruhtinaalliset kolme minuuttia aikaa valkata vaatteet? Kutakuinkin näin:

Lumenvalkoiset kädet ja mahdollisimman omituisennäköinen asento ihan omasta takaa! Mä tartteen hanskat.

Päällä:

• vajaahihainen villapaita, hame, saappaat #second hand
• huivi, sukkikset #H&M
• myssy #itse tehty

Huhu mikä kokonaisuus. Tekisi kyllä mieli repiä tuosta vaatekaapista paljon enemmänkin irti, mutta missä välissä minä ehtisin hengailemaan kuteissa, jotka ei ole työvaatteet? Höööö, mun tulevaisuus ei kyllä ole missään työpuvullisessa paikassa. Kierrari joka tapauksessa lohdutti, ja kotiuduin yhtä kassillista ja yhtä harhaluuloa iloisempana. Se harhaluulo on, että osaan lyhentää kaksi euroa maksaneen villakangastakin.. Saas nähdä.

Tänään tuli muuten postissa paketti tädiltä, ja mukana oli muun muassa kauan odottamani kousterit! Lasinaluset ne taitaa suomeksi olla, mutta kousteri on hassumpi sana. Ne on kauhian hienoja, tässä muutamia:

Että tervetulloo kesteille, nyt löytyy laseja, alustoja ja tähtitaikasauvanmuotoisia sekotustikkujakin!

Joo'o, kyllä huomaa että kello lähenee taas puoltayötä. Pitäisköhän sitä jaksaa mennä nuokkumaan sänkyyn asti. Hyvät yöt, varokaa petiötököitä!


Translation:

This morning's outfit shows what happens, when you have about 3 minutes to choose your clothes. The weird outfit consisted of a second hand -pullover, -skirt and -boots and a H&M scarf and -tights.

The postman brought me a package from my aunt, which included for example the sweet coasters!

syksy tuli

Oi, tänään oli huippu sunnuntai! Kuuden päivän työputken jälkeen teki aivan järjettömästi mieli päästä tuulettumaan, ja saimme parin ystävän kanssa järkkäiltyä aikataulut yhteen ja lähdimme vaeltamaan lähikuntaan.

Patikoimme kunnon eräjormameiningeissä reilun 7 kilometrin lenkin, joka oli pääosin tautista nousua vaaran lakea kohden. Puolivälissä pidettiin ansaittu (tunnin) evästauko, ja eväsarsenaali koostui hurjan perinteisellä linjalla muun muassa nuotionugeteista ja -banaaneista.

Notskibanaaniin upotettavaksi tarkoitettu suklaa unohtui auton peräkonttiin, joten vähän soveltamalla Choco Mariella mentiin. Oli se parempaa kuin miltä näytti, vaikkei ihan onnistunutkaan!

Syksy oli saanut jälleen värikynät käyttöönsä ja piirrellyt lehdet uuteen kuosiin, nam.

Eväsreppunani toimi peruskoulun ykkösluokan koulubägi, liskoreppu! Että ia yheksäntoistavee tässä moi.

Retkeilyn jälkeen menimme kylpylään jatkamaan treeniä (=lillumaan porealtaisiin), ja illan päätteeksi vielä laittauduttiin ja käytiin syömässä. Ai että, tämmösiä lissää!

Amarillon kanatacojen ja brownien jälkeen palleanseutu tuntui olevan ihan kirjaimellisesti repeämispisteessä. Nokoset paluumatkalla survoivat ruokaa onneksi vähän sulamaan, ja kotiin saapuessani jaksoin napata Idolsin ja BB:n ajaksi loput myssykänraakileet käsittelyyn. Ja hei, ne valmistuivat, ta-dah!

Koetan kirjoitella vaikka sen ohjeen kuvien väleihin. Niiden ymmärtäminen edellyttää jonkinlaista koukunkäsittelytaitoa, että ihan en ketjusilmukasta lähtien neuvo, mutta kysykää jos jää jotain epäselvää! Viivin Virkkausnetti tarjoaa kyllä kattavat perustiedot, joilla pitäisi ihan noviisinkin päästä koukkuilemaan.

Sekä oliivinvihreä että violetti mössa on tehty Novitan Mambo-langasta, taannoinen keltaoranssi oli jotain vanhaa ja ohkaisempaa jämälankaa.

Meidän uusi karvamatto on ihana! Mökötysöinä se kyllä voisi toimia pehmeytensä ansiosta jopa nukkumisalustana.

1. Virkkaa perusympyrää, kunnes lätyn halkaisija on n.30cm. Ympyrän koosta riippuu baskerin poimujen suuruus, joten kokoa voi säädellä halutun lopputuloksen mukaan pienemmäksi tahi suuremmaksi. Ympyrän ohje löytyy ainakin täältä. (Itse virkkasin mössat puolipylväillä alusta loppuun, enkä ole koskaan kuullutkaan ohjeessa mainitusta piilosilmukasta! Hyvin siis onnistuu peruspylvästelylläkin, aina kannattaa vähän soveltaa.)

2. Kun lätty on tarpeeksi suuri, niin alkaa kaventaminen, joka on yksinkertaisuutta: Hypätään vaan yhden kolon yli, johon kuuluisi virkata silmukka. Kavensin muistaakseni ensimmäisen kerroksen hyppäämällä joka kuudennen yli, ja kaksi seuraavaa kerrosta hyppäsin joka neljännen yli, joiden jälkeen myssy alkoi olla sopivanlevyinen. Jos kotsa ei ala kapenemaan päänkokoiseksi, niin hypi vaan brutaalisti joka kolmannenkin yli.

3. Kun viritelmän aukko on kaventunut niin pieneksi, että se tuntuu sopivankokoiselta päässä, niin virkkaa normaalia puolipylvästä mitään lisäilemättä/hyppimättä, kunnes myssykkä on sopivanmittainen. Muista, että korvat pittää hukkua piiloon, ettei niitä pääse kirpeät syysaamut puremaan!

Simppeli on, kokeilkaa ihmeessä!
Mikä on muuten hienoin: Vihreä, violetti vaiko se villieläimen keltainen?

Huomenna taas töihin, mutta onneksi on vasta kahteentoista meno. Taidankin karhuta univelkoja takaisin jopa kymmenen tunnin unimaratonilla!


Translation:

Today me and and a couple of friends went to hiking! The autumn is so beautiful with all the yellows and reds. On a break we ate i.a. nuggets and bananas which we warmed up in the camp fire. We forgot the chocolate, that was meant to be stuffed to the bananas, to our car, so chocolate cookies had to do. I carried my lunch in a lizard-packbag that I used when I was about seven. Very adult!

This night I finished the two other berets, yey! I wrote instructions in Finnish, but I can try to translate them if you like.

fud is gud

Eilen mikolla oli viimeiset kirjoitukset (koitti korottaa viime keväältä muutamaa), ja mokoma halusi lähteä sen kunniaksi vähän syömään - vaikka kello oli jo yhdeksän illalla ja minä torkuin nyyttinä sohvanpohjalla. Mitäpä sitä ei (!toisen tarjoaman!) herkkuillallisen eteen jaksaisi: Vääntäydyin ylös ja vaihdoin mikkikolitsin pikaisesti johonkin asiallisempaan. Olen sisäistänyt ravintolapukeutumisen kyllä jotenkin selkäytimeen, nimittäin olin valmis viiteen minuuttiin päälläni säkkilappumekko, joka ei yllä kiristämään vaikka kuinka paljon sitä sapuskaa ääntä kohden nakkaa.

Ihan teidän pyynnöstänne kuvamateriaali olohuoneen ulkopuolelta!

Päällä oli siis:

• mekko #Lindex
• sukkikset #H&M
• neule #Zara
• kengät #Anttila
• rusetti #lukijalta

Siivu keittiötä. Purnukat ovat päässeet ihan oikeaan käyttöön asti (vaikkakin ne oikeasti ihan kaapissa asti majailee): Vasemmalta kahvia, palasokeria, hienoa sokeria, spagettia ja riisiä. Olipa muuten hassua katsoa kuvia Fashionweekin Johannan uudesta asunnosta: Miten ihmeessä lähes yhtä pieni asunto voikin olla niin mielettömän erinäköinen? Tiedän, ettei kovin moni minun luukkuani pystyisi sulattamaan: Täällä on nimittäin aika eriparista. Mutta rakastan omaa lämpöistä pikkukotiani, enkä suostu sisäistämään, että koko talo menee peruskorjaukseen ensi vuonna ja joudutaan muuttamaan! Niinpä, siitä voi päätellä että miten helkkarin vanha tämä kämppä on.

Huomenna olisi tarkoitus pitää pienimuotoiset hengailutuparit muutaman ystävän kanssa, ja se viimeistään on motivaattori nurkkien totaalisiivoukseen, luojan kiitos. Voisin koittaa valokuvailla sitten enemmänkin talosta näkyviin jos vaan vielä kiinnostaa!

Niin ja sain sen mikon synttärilahjankin sitten hankittua: EA Skate PlayStation 3:lle. VOI KYLLÄ, se meni ostamaan sen mötikän sitten pitkän, hartaan ja syvällisen pohdinnan jälkeen. No, saanpa sen mokkulaa pihistettyä nyt sitten paljon useammin (okei, se on käytössäni siis kaksneljäseiska), kun se napottaa ruudun edessä kuin kersa karkkikaupan!

ps. Tein sekä vihreän että violetin baskerin jo kerran, mutta perfektionistikoppakuoriainen mylläsi ja oli pakko purkaa kumpainenkin. Pitihän se arvata..


Translation:

Yesterday my boyfriend took me to a late dinner - It was 9 o'clock in the evening when I got up from the couch and changed my Mickey Mouse -college to something less "I just got out of bed". I decided to wear a dress from Lindex, tights from H&M, a cardigan from Zara, shoes from Anttila and a bow from a reader. The loose dress was a good choice when I destroyed a huge hamburger and a pile of self made french fries! (Yup, went to a restaurant and ordered a hamburger meal and a diet coke.. Well I just saved the fine steaks and wines to the others!)

The picture is from our kitchen, which you haven't seen yet. I finally have something to fill up all my tin jars! The jars in the picture include for example sugar, coffee and rice.

"ei tuosta kulta kuule lakkia tule."

Kirjoitan tämän merkinnän tavalliseen kepeään tyyliin, vaikka päivän tapahtumat ovatkin järkyttäneet varmasti kaikkia.

Ähäkutti äiti, tuli sittenkin! Olen virkkaillut sinnikkäästi sitä baskeria hyvin epäilyttävästä läjästä eteenpäin nyt muutamana iltana Big Brotherin sivussa, ja siitä tuli kuin tulikin ihan helkkarin hieno mössa! Olen yleensä täysi tunari jos lähden sooloilemaan yhtään mitään, mutta tällä kertaa ei tarvinnut edes purkaa. No okei kerran, kun kavensin myssykän näyttämään onnettomalta nysäpussukalta.

Tämän kyllä istutan päähäni koko syksyksi! Kaveriksi pääsi tämänhetkinen ehdoton lempparirusettini: HEIJASTINRUSETTI! Kiitos siis hirmuna eräälle lukijalle, joka piristi eilisen aamuni totaalisesti pienellä herttaisella synttärilahjalla. Voiko söpömpää heijastinta olla?

Aloitan uuden tatin virkkaamisen jo tänään, ja sen tekovaiheista voisin ottaa kuviakin kun tuosta ensimmäisestäni tuli ainakin minun mittarillani oikein käyttökelpoinen. Ohje kyllä kuuluu kaikessa monimutkaisuudessaan "virkkaa letun kokoinen ympyrä ja kavenna, kunnes se on sopivan kireä".

Sarjassamme asioita, jotka eivät liity mitenkään mihinkään: Tänään kävin muuten hakemassa olohuoneen mattomme pesulasta! Se on pelastettu roskalavakohtalolta, semmoinen oliivinvihreä, hurjan upottavan pehmoinen aito villalankajuttumatto. Kunhan jaksan imuroida ja moppailla (eli joskus parin viikon päästä), niin asentelen sen lattialle ja saan uuden kuvaustaustan pikkujutuille jeiij!

Huu, mitähän sitä vielä keksisi. No laitetaanpa vaikka vielä vastaus haasteeseen, jonka sain parilta eri kommentoijalta jokin aika sitten. Ne muutkin rästihaasteet on muuten otettu ylös, kyllä mä vielä väännän kunhan joudan!

Listaa viisi laulua, joista pidät tällä hetkellä. Ihan sama, mitä genreä ne ovat, millaiset sanat niissä on tai ovatko ne edes hyviä, mutta niiden täytyy olla lauluja, joista todella nautit tällä hetkellä. Tämän syksyn parhaat biisit, jotka saavat olla joko täysin tuoreita tai mahdollisesti vanhempia tapauksia. Postaa siis lista näistä viidestä tämän hetken lempparilaulusta blogiisi ja haasta sitten viisi muuta bloggaajaa samaan!

Miten tuossa tehtävänannossa lukee samaan aikaan, että ihan sama onko biisi edes hyvä, ja samalla että biisi, josta todella nautit? Heee, mutta tässä satunnainen top 5, jotka ovat hyräilyttäneet. Kuunnelkaa ihmeessä, biisit linkkejä sinäputkeen.

1. Bob Dylan - Ballad of a Thin Man
Kuulin tämän ensimmäistä kertaa vasta Dylanin keikalla, mutta nautin biisistä kirkkaasti eniten sinä iltana. Miko on yrittänyt valistaa minua kappaleen sanomastakin, mutta korvat tykkää eniten sointukulusta ja kertsiä on erittäin miellyttävää mankua mukana.

2. Fergie - Labels of Love
Kappaleesta osaan vaan sen parhaan kohdan "one, two, one two three foouuuuuuur" ja se kiljuttiin sitten vaarallisen lujilla desibeleillä viime viikonloppuisilla synttäreillä baarin tanssilattialla. Ei tämä muualla lämmitä, mutta mielettömän hyvä pompittava!

3. the Rolling Stones - Miss You
Aina kun tämän kuulee, niin tulee mieleen kauhiasti muistoja.

4. Gary Jules - Mad World
Katteltiin ja kuunneltiin tätä joskus kaaauan sitten Youtubesta, ja jotenkin onnistuin kadottamaan koko biisin varmaan vuodeksi. Muistin vaan, että se oli hirmu nätti ja videolla tehtiin kuvioita, mutta googlaappa niillä sitten: "Piano song people making figures" ei oikein tuottanut tulosta. Lopulta tämä sitten jostain putkahti, ja opettelin soittamaan sen pianolla ettei enää unohtuisi.

5. the Beatles - Eleanor Rigby
Äh, viimeinen oli hankala. Hinkkasin tätä yhteen aikaan ihan hulluna Stepmaniassa, siinä oli ihan liian vaikea rytmitys! Mutta hassu kappale, oli turbotehokuuntelussa joskus.

Kaikki ovat tämän jo tehneet, joten en haasta kettään.

ps. Sarjassamme asioita, jotka eivät edelleenkään liity mitenkään mihinkään: Skinsin Maxxie on aivan järkyttävän kuuma!


Translation:

I finished my beret! I'm so amazed that it really looks like something that you can wear - usually everytime I try to do something without instructions I end up failing. The cute bow also serves as a cat's eye, and it was the sweetest little birthday present from a reader. Thanks so much!

I'll try to translate yesterday's post before I go to bed.

synttärityttö

Olen tehnyt torstaista lauantaihin n. kahdentoista tunnin päiviä, joten ihan täyskasvuisten oikeasti en ole ehtinyt napottaa koneella hetkeäkään. Muttanythei tekstiä ja kuvia! En jaksanut kuljetella kameranjärkälettä ympäri kylää, joten tarinoinnin kuvituksena synttärilahjoja.

Tänään täytin sitten yhdeksäntoista, eikä kyllä tunnu siltä ollenkaan. Ajattelin sen olevan ihan yhdentekevä väli-ikä, mutta hittolainen, se on viimeinen vuosi ennen parikymppisyyttä! Ei jösses, kun en minä vielä halua. Tykkään pukeutua Marianne-karkiksi, en mä vaan voi olla yhdeksäätoista!

Synttärifiilistelyä ihan vaan kotosalla karamellipaperina, eilisen hyppelin jo nähdyissä.

• hame, tätä en ole muistanut näyttääkään! #lahja lukijalta, EsTiCi:n ilmeisesti
• paita #Benetton, ostin sitten sen myös valkoisena!
• rusetti #lahja lukijalta
• kengät #secondhand

Eilen töiden jälkeen puunasin itseni asiallisempaan kuntoon, ja puuduttavan vaatekaapin pengonnan jälkeen soin luovutusvoiton päästä varpaisiin nähdylle tavaralle. Lähdimme hippaamaan synttärikaimaystävän kekkereille, ja ilta oli ihan mielettömän hauska. Alkuilta meni karaokea rääkyessä ihanien ihmisten ja sinisen hilpeyttävän boolin seurassa, josta meno velloi loppuillaksi baariin.

Kiskoin yön aikana varmaan kolmatta litraa vettä, kun pompimme päättömästi tanssilavalla kuin maailmanloppua odotellessa (se hiukkaskiihdytin, jota olen stressannut muuten ihan kauhiasti, meni rikki! Ainakin 2kk lisää elinaikaa, jes.) Siinä puolenyön vaihduttua oltiin sitten virallisesti vuotta vanhempia, jonka kunniaksi hypittiin vaan korkeammalle.

Synttärikortti kummitädiltä, tuhohieno!

Tänään olen sitten nappaillut kakkua ja kokenut karsean huonoa omatuntoa, kun miko meni rikkomaan sopimuksemme lahjojen hankkimisesta myöhemmin. Eihän mulla ollut antaa sille unista halia enempää, kun viereiselle tyynylle kierähti lahjapaketti!

Mansikka- ja kookosvartalovoit, ensimmäinen mamalta ja jälkimmäinen mikolta. Kumpaakin toivoin, ei näitä voi olla tarpeeksi!

Pikkuveli osti mulle vilijonkkamukin! Herttainen otus, pikkuveli siis. No on mukikin!

Kävin myös kotona testaamassa maman leipoman kakun (hyvää oli, kiitti äiti!), ja vastaanottamassa ihan mielettömän määrän lahjoja. Hei, tässä vaiheessa kuuluisi saada korkeintaan joku kahvinkeitin ja ehkä kahvipaketti kylkeen!

Mintunvärinen fööni tuli tarpeeseen, edellinen erittää omituista katkua ja riippuu käyttökerrasta, kuinka kovaa se jaksaa puhaltaa.

Lahjoista puheen ollen, postiluukusta tuli pehmoinen paketti lukijalta! Vaikka heitin sen postiluukkupäivystysjutun, niin en minä kyllä oikeasti tarkoittanut, että mua lahjomaan pitää alkaa. Mutta virne jämähti nassuuni kyllä hälyttävän pitkäksi aikaa, kun paketista putkahti ihania pikkujuttuja sävy sävyyn:

Punainen korkeavyötäröinen hame (sopiva, kiitos!), hurjan sulo pilkkurusetti, lakupötkö (huomhuom punamustavalkoinen väritys), ja mariannesuklaapatukka, jonka tarjoilin jo vatsalleni. Kiitos ihan mielettömästi, tuu käymään muffinssikahveilla jos joskus pyörit täälläpäin!

Erijees viikonloppu, tämmösiä lisää! Ensi viikolla pitäisi sitten katastella tuolle toiselle sankarille joku lahja. Mitähän sitä keksis, kun sen ainoa toive on PlayStation3?


Translation:

This Sunday I turneed 19. Pretty scary since this is the last year before I'm twenty! I don't want to grow older anymore. Will I stop growing if I start to dress up like a candy-wrapper?

I got some really nice presents, though. The body butters are from my mom and my boyfriend, the sweet Moomin-mug from my littlebrother. One of my lovely readers send me a package that included a dotted bow, a candy bar and a high-waisted red skirt. I can't remember when I have smiled as widely as I did when I unwrapped that present!

nyt se pimahti, voi jösses noita housuja!

Heii, ne housut! Ensimmäiset pöksyt vuoteen ostin siis hetken mielijohteesta ja lähinnä työhousuiksi. Olen Benettonilla töissä (en jaksanut pantata enempää hehe), ja nuo Sisleyn pökät olivat hurjassa alennuksessa: Hintaa jäi vain kolmisenkymppiä. Arvatkaa osaanko vastustaa enää yhtään mitään, kun saan hiplailla niitä kamppeita viisi päivää viikosta?!

Ia keksii uuden kuvajutun ja kuluttaa sen puhki, ylläriiii

Kuva ei tee oikeutta,nuo on ihan pöljän hienot. ULTIMATEPAPAT etulaskoksilla! Farkkulinjalle en vaan osannut taipua, vaan piti saada jotain omituisemman(typerämmän)näköistä. Minusta ne on oikeasti hauskat, ja varsinkin työkäytössä ihanan leppoisat.


Onko muuten muilla samaa häiriötä, että kun tehtävälistalla ykkösenä olisi siivous, niin sitä kummasti alkaa löytää jotain mielettömän kiehtovaa hommaa, johon pitää ehdottomasti ryhtyä siivousta lykäten? Tänä aamuna olin jo menestyksekkäästi siirrellyt nipullisen vaatteita kaappiin, kun erehdyin iskemään jalkani lankalaatikkoon. Sana "syysbaskeri" alkoi välkkyä mainosvalon lailla verkkokalvoillani, ja arvatkaa jatkoinko siivousta, vai otinko koukun ja kerän seurakseni olohuoneen sohvalle?

Tämä on samalla vastaus kuvahaasteeseen "ota kuva itsestäsi ihan lökövaatteissasi millä olet kotona, kun kukaan ei näe". Eli virttynein ja nöppäsin paita mitä löytyy, eikä juuri koskaan alushousuja kummempaa alaosaa. Ihanaa. Lasit harmi vain rekvisiittaa, oiskin oikeasti tommoset nörtit lukulasit!

Mulle kyllä iskee ajoittain virkkausvimma, että koukkuun liimautuminen oli alitajuntaisesti odotettavissa. Viimeksi himon kohteeksi joutui ne virkatut kukat, ja sitä ennen tein korillisen pipoja. Nyt olisi sitten vuorossa baskerit, ja ehdin jo ennen töitä ostamaan nuo kaksi lisäväriäkin! Ohjeet lähtee kyllä aivan omasta päästä, olen säälittävin tulkkaamaan niitä valmiita ohjeita, jotka muistuttavat lähinnä hieroglyfejä: 2 kjsp, kierrä sjp:lle 5ks.. mitääääää? Mutta jotain tutoriaalia voisi koittaa kyhätä, jos noista päähänasennettavia tulee!



Pientä jälkipohdintaa vielä: Kyllähän ne valitukset oli odotettavissa, kun päiväni on täyttänyt pitkästä aikaa jokin muukin, kuin loputon bloggaus. Mutta koittakaa jooko pitää mielessä, että bloggajalla on ihan oikeasti sitä muutakin elämää kuin blogi, ja että se blogi on pelkkä harrastus. Siinä missä piirtäminen ja ratsastuskin, tosin ne hevoset eivät potki, jos missaa pari laukkakeissiä. Vai potkiiko ne? En minä tiedä, mulla jäi välistä pentuna se heppavaihe. Minulle laatu on kuitenkin määrää tärkeämpi, ja olen koettanut panostaa merkintöihin sen entisen jokapäiväisen änkeämisenkin edestä. En sitten tiedä onko muiden silmissä suunta vain tasaista alamäkeä, mutta en minä kuulkaa tätä hommaa ole vielä hetkeen lopettamassa! Ja kyllä, kommentteihin olen edelleen vastaamassa. Tänään jopa ainakin osaan!


Translation:

I bought a pair of pants, for the first time in a year or something! I'll mostly wear them at work because they are so comfortable, but I like them surprisingly much. They look like they're from my grandpa's closet!

Today, instead of cleaning up, I felt a sudden urge to crochet! (Is that a real word? But the thing with a hook you know.) I'm planning to do a couple of berets for the fall and winter. I don't have a clue how to read any instructions, so I'm counting on my inborn skills, ha.

neppareilla

Sunnuntaina ehdittiin juhlimaan kaverin 18-vuotissynttäreitä (onneksi työt alkaa vasta kahdeltatoista eh eh), ja minähän pynttäydyin ihan mielissäni tällä kertaa vähän inhimillisemmin:

On se sohva oikeasti isompi, ja sohvapöytä neliskanttisempi!

Päällä:

• hame #Gina Tricot
• paita (puhvihihat piilossa höh) #Benetton
• kengät #Andiamo
• laukku #lahja lukijalta
• rusetti #secondhand

Nappimekko pitkästä aikaa käytössä, ja se näkyi toimivan melkein mekkoa paremmin ultrakorkeavyötäröisenä hameena. Sinisen laukun sain tosiaan eräältä ihanalta lukijalta, joka oli bongannut laukkupulaininäni siltä viime videolta. Ei tuommosia ihmisiä oikeasti ole, kiitos vielä mielettömästi!

Omat synttärit olisi sitten tosiaan ensi sunnuntaina (lahjavastaanottokomitea päivystää postiluukun alla 24/7, vink!), eikä kyllä ole mitään havaintoa, että miten sitä junailisi. Samana päivänä nimittäin täyttää vuosia myös miko sekä eräs ystäväni, joten hieman pitää sumplia niiden kekkereiden kanssa. Myös tuparitkin pitäisi ehtiä järkkäilemään tässä jossain vaiheessa, mutta kyyyllä sitä aina juhlia ehtii!

Ja niin muuten, ostin vihdoinkin sen uuden puhelimen tuossa viikko takaperin! Marssin eri liikkeeseen, kuin se taannoisen dialogin tapahtumapaikka, ja selvisin uuden luurin kanssa kassalle viiteen minuuttiin. Yhtälö uusi + kameraton kännykkä osottautui mahdottomuudeksi, joten mukana nyt sitten tuli se kamera ja mp3-soitinkin.

Nokia 2600 classic. Hintaa oli 75e, ja nyt viikon jälkeen hankinnasta mainoslehti naljaili samaisen mallin olevan myynnissä hintaan 59e, samaisessa liikkeessä. Kiero peli, mutta kyllä minä tästä tykkäilen! Haluaisin muuten soittoääneksi oikean tilutuksen, mutta en saa puhelinta mitenkään yhdistymään läppäriini PC suiteista huolimatta, vaikka kuinka setä puhui sisäänrakennetuista sinihampaista. Osaisiko siis joku bittivelho(tar) jelppiä, vai tarvitaanko hommaan välttämättä jokin lisämaksullinen piuhake?

Eipä tässä muuta, koitan varmaan nyt saada tuon mikon tekemään mulle iltapalaleipää (lue: puhkun sille 10min, mitään ei tapahdu, ja menen mököttäen ja maha muristen nukkumaan).


Translation:

On Sunday we celebrated our friend's birthday, and I was glad to dress up like a normal person. The shirt is from Benetton, the shoes from Andiamo and the bow is second hand. The skirt is actually a dress from Gina Tricot, but I think it's even cuter as a super-high waisted skirt. The blue little bag is a gift from a reader, I really have the best readers ever!

I finally bought a new phone to replace my old, broken one. I asked for as simple model as possible, but even that thing has a radio and a camera!

kermakarkkihattarapilvi-overdose

(Niille, jotka eivät lue koskaan muita tekstejä: ASU ON VASTAUS KUVAHAASTEESEEN, ei julkisille paikoille eksynyt!)

Tänään oli verhopäivä! Olin tänä aamuna ylhäällä jo yhdeksältä, ja kymmenen jälkeen tsuumailin jo maman kanssa kankaita Eurokankaassa. (Bongasin muuten laarista sitä Nelliinan paljettiunelmamateriaalia, ja oli lähellä, etten nyysinyt myttyä mukaani ja tuhonnut namikimallusta syrttäämällä sitä neuloja katkoen ompelukoneeseen Nelliinan mekko verkkokalvoilla vilkkuen.) Eli siis selvisin kotiin pelkästään verhoja iloisempana, ja maman kanssa puunailtiin ne jo ikkunoihin asti. Arvatkaa, kun täällä alkaa jo oikeasti näyttää kodilta! Vielä taulutus ja loppujen tavaroiden kaappeihin kätkeminen, niin ollaan jo esittelykunnossa.

Nyt olisi luvassa toivottavasti vähän mielenkiintoisempi tapa esitellä uusi olohuoneen seinä. Peitin viime yönä karseita reikiä niillä älppäreillä, ja kollaasista tuli mielestäni aika hauska. Muistatteko vielä parin kuukauden takaiset valokuvahaasteet? En suinkaan ole unohtanut rästihaasteita mihinkään, ja tänään sitten vedän vaaleanpunaisella huulikiillolla yli kohdan Kuvaa asu, jossa ylläsi on kaikki kermakakkumekosta röyhelöihin ja helmiin ja rusetteihin. Niin imelää kuin osaat!

Parhaani tein, toivottavasti kelpaa! Kun muuten olin köyttänyt itseni silkkinauhoihin ja helmiin posket suditusta punalitrasta hehkuen, niin kameran kaukosäädin oli päättänyt mystisesti kadota jäljettömiin. Tipsuttelin sitten pyntättynä paita tukahtumiseen asti napitettuna pitkin kämppää kääntämässä jokaista kantoa, ja säikäytin jo keittiön pöydän äärestä mikonkin etsintöihin (ensireaktio oli "Näytät animehirviöltä"), mutta löytyihän se säädin sitten lopulta ihan omin avuin vaatekasaan kurkkaamalla.

Ei jösses, nyt kyllä on söpöilyhattarapastelliprinsessakiintiö ääriään myöten täynnä ja ylikin läikkyi.
Päällä vain ja ainostaan tämän kerran ja neljän seinän sisällä:

• hame ja kengät #secondhand
• paita #Lindex
• polvisukat #Indiska
  
• helmet #Seppälä, H&M ja joku outo liike
• rusetti #Ninja
• kukka ja vyö #H&M
• silkkinauhat kengissä #ikivanhojen verhojen pidikkeet muistaakseni
  

Kellä tekee mieli tämän jälkeen yhtään mitään sokerista? Hapankorppua kinkulla mulle ja nyt, rrkele.

Translation:

First of all, that outfit is an answer to a challenge, where I was supposed to dress up like a super-sugary-cream-filled cupcake. So I really wasn't wearing that today in public (and never will), but hey, a sneaky way to show off my new livingroom wall! Today me and my mom bought and made some curtains to our apartment, and this is really starting to look like a home.

aamulöydöt

Tänä aamuna nitistin kiusauksen pitkistä aamu-unista pehmoisen lämpimässä sängyssä ja suuntasin kokeilemaan, tarjoaisiko kierrätyskeskuksen vaatepuoli mitään hurjan pitkältä tuntuneen (todellisuudessa ehkä sen viikon kestäneen) tauon jälkeen mitään ihmeellistä. Aamukaste oli vissiin kylläistetty jonkinsortin taikatomulla, joka sitten tarttui saappaiden pohjista minuunkin: Oli parhaita kierrarireissuja pitkään aikaan.

Hamerekki yllätti tällä kertaa nakkaamalla syliini ehkä parhaimman yksilönsä koskaan. Kolmikerroksinen pitsijuttuhame tuskin päätyy miniytensä vuoksi arkikäyttöön, mutta bilepukeutumisessa se saattaa hyvinkin töniä itsensä H&M:n mustan korkeavyötäröisen kaveriksi kärkisijaa pitämään. Paitatarjonta on ollut aina nihkeämpää (tai sitten kierraritutkani ei vielä ole löytänyt puserotaajuuksia), mutta tällä kertaa omin aika hauskan raitapaidan pitsireunuksella ja rusetilla itselleni.

Äh, superhalju kuva!

Olen niin mielissäni, ettei näitä aarteita ole alettu vielä hinnoitella pääkaupungin tyyliin: Hame sekä paita irtosivat yhteishintaan yksi euro.

Lisäksi löytyi syyshameiden aatelistoon kuuluva harmaa, villakankainen(?) taskullinen lämmittäjä, jonka pituutta joudun uhkailemaan ompelukoneella. Kuva tulee sitten valmiista tekeleestä.

Purnukkahyllykin oli keskiviikkoaamun kunniaksi juhlakunnossa, ja uuden kodin sai kolme rasiaa:

Suosikkipurnukkani (vasemmalla), englantilaista toffeeta sekä suklaata sisälleen aikoinaan kätkenyt rasia sai isosiskon! Ensin luulin löytäneeni sille identtisen kaksosen, mutta vasta lähempi vertailu kotona osoitti uuden löydön olevan päivitetty versio pikkuisestani. Tosin tämän päivitetynkin purkin herkut olivat parasta ennen elokuuta 1989..

Viimeaikainen herkkuperseilyni on näköjään filtteröinyt purnukkatutkan makeisrasia-asteelle, sillä loputkin rasiat ovat piilotelleet karamelleja. Toinen Fazerin Avec-ranskanpastilleja, toinen kolakarkkeja.

Tein myöskin aika yllättävän heräteostoksen (kylläkin ihan oikeasta vaatekaupasta), nimittäin !HOUSUT! Niistä fotoa myöhemmin, mutta miettikää nyt. Ekat housut ehkä vuoteen!

Eipä tänään tämän kummempia, nyt salakatsomaan Big Brotheria, jotahan en julkisesti myönnä seuraavani. Älkää kertoko kellekään!

Translation:

This morning I headed to the recycling center altough my cozy bed tried to lure me to get some extra morning-sleep. This time I found a layered lace skirt and a striped t-shirt with some white lace. They cost me only 1 euro, can you imagine?

My tin box -collection got some new members, too. I found an updated version for my English chocolate&toffee -box, quite a coincidence! The two other boxes had included some sweets, too.

yliväsynyt ia + autiohko asunto =

Mieltäni on pyörittänyt viimeisen parin viikon ajan aika arvatusti pelkästään tämän kodin fiksailu. Jos nyt ihan vähän saan avautua, niin tässä ihan vaan pikkuisen vuodatusta asiasta: Saimme hankittua muun muassa sohvapöydän ja tv-tason, joista jälkimmäisen kokoaminen oli roihuavinta helvettiä! Itse luovutin jo parin tunnin jälkeen, ja jätin mikon kompromissaamaan pölyiselle olohuoneen lattialle muutamaksi lisätunniksi lukuisia ristiriitoja manuaalin kuvien ja konkreettisten säpäleiden välillä. Tänään töistä kotiutuessani minua kuitenkin odotti yllätys: Operaatio Tv-taso oli vihdoinkin saatu kolmen lisätunnin jälkeen päätökseen! Liekö Pyhällä Hengellä vaiko brutaalilla vasarankäytöllä, mutta se on hitto soikoon kasassa!

Innostuin sitten uudesta tasosta, tyhjyyttään ammottavassa olohuoneen nurkassa sekä korillisesta sisustusideoitani, ja päädyin täyttämään tyhjän asunnon hiljaisuuden kameran räpsinnällä ja sisäisellä kikattelulla. Heii, mitä jos jätettäisiin tämä kämppä tämmöiseen puolivalmiiseen kuntoon, autioilla pinnoilla tulee parhaat kuvainspikset! Nämä fotot voisi sitten olla samalla vastaus parin kuukauden takaiseen haasteeseen, jossa kehotettiin ottamaan niin tekotaiteellisia kuvia, kuin lähtee. Kyllä täillä puskettais jo taideakatemiaan, so not.

Koska mulla ei oikeasti ole tänään mitään tämän kiehtovampaa kerrottavaa, niin ajattelin täyttää kuvaussession tuloksien rakoset rästissä olevalla haasteella "Kymmenen positiivista asiaa itsestäni". Älkää nyt tulko heittämään mitään "tunnostatpa olevan itteäsi täynnä" -tavaraa, ette usko miten vaikeaa tämä itsekehu on! Ei Suomessa yksinkertaisesti vaan hehkuteta itteä, perkele.

1. Olen luonteeltani useimmiten melkoisen optimistinen. Koitan kaivaa asioiden kirkkaat puolet esiin, vaikka ne kuinka paksun tomun peitossa olisikin. Ainakin, mitä muiden ongelmiin ja pahaan mieleen tulee.

2. Osaan kirjoittaa nykyään luonnostaan melko oikeaoppisesti ja itseninäköistä tekstiä. Sitä en todellakaan ole aina osannut, kaipa tämä lähes jokapäiväinen tarinointi on taitojani kehittänyt.

3. Tykkään huulistani. Ne ovat kivanmuotoiset ja hassusti punertavat sekä rajatunnäköiset ihan luonnostaan.

4. Tukkani on myös kiva, se on sen verran karheaa laatua että silkkinauhat ja rusetit pysyvät siinä luisumatta. Punapigmenttini ansiosta punainen väri pysyy hiuksissani tavallista paremmin, ja punainen sopii kalpeaan ihooni.

5. Olen lyhytvihainen. (Miko katsoi selkäni takaa kun kirjottelin näitä, ja korjasi tämän kohdan "Olen lyhyt ja vihainen"..)

6. Minulta löytyy huumorintajua, ja (ainakin surkuhupaisaa) läppää lentää tietyssä seurassa vähän liikaakin.

7. Olen järkyttävän huonomuistinen, mitä elokuviin tulee. Voin katsoa parhaat jännärit kolmeenkin kertaan parin vuoden sisällä, ja yllättyä aina totaalisesti loppuratkaisusta!

8. Tykkään vaatetyylistäni, se on muokkautunut hurjan selkeäksi ja minunnäköisekseni alle vuodessa.

9. Minun on helppo bongailla vaatteita ja asusteita jotka sopivat tyyliini lähes mistä vaan.

10. Minulta löytyy mielikuvitusta, kun sille päälle satun.

Yh, minäminäminä! Mutta mulla on kyllä hyvä visio noille LP-levyille, toivottavasti saan toteutettua. (Ja ei, en aio ripustaa niitä kaulakoruksi, ehe he he!) Kuvissa muuten päällä:

• toppi liian lyhyenä mekkona, sorry #Vero Moda
• korkkarit #secondhand
• rusetti #secondhand
  

Translation:

Okay, I'm getting really boring when all I can talk about nowadays is our new home. Well, this time I managed to hide our new tv-table and some items of my decoration to oh-so-fancy pictures. Hopefully that's a bit more interesting way to tell you that my latest purchases have been just some new stuff to the apartment. In the pictures I'm wearing an oversize top as a dress from Vero Moda, and a second hand bow and -heels.

uusi tausta, vanha pönötys

Eilen kävimme kurkkaamassa kaaoksen keskeltä vähän ulkomaailmaa, ja päädyimme perjantain kunniaksi baariin parille (siis tosiaan vain parille, tänään töitä namm). Neljän tunnin vaatteiden silityksen, hengaroinnin ja järjestelyn ansiosta mulla on nyt maailman siistein vaatekaappi ja laittautuminen on ihan mahdottoman mukavaa hommaa! Tuore vaatekaappi sylkäisi ylleni seuraavaa:

Oi että nuo poseerausvariaatiot, pienessä kiireessä pakko turvautua kuluneimpiin käsi-tukkaan-ja-naama-alas! Variaatiot kyllä ehdottomasti harjoittelulistalla seuraavana.

Päällä:

• paita #Benetton
• hame #H&M
• kengät #Andiamo
• rusetti #secondhand
• laukku #secondhand
• vyö #secondhand

Okei, lavastin uusiksi tänä aamuna, eilen hame oli tosiaan vielä silitysraudan jäljiltä.

Jatkoin rusetin samettipintaa tuohon ultraleveään vyöhön, jonka löysin puolikkaalla eurolla joku aika sitten kierrarilta. Se ei kyllä taida oikeasti olla mikään vyö, tuo kiinnitysmekanismi on niin omituinen ja se löytyi miesten kravaattien läheltä! Paremmin tietävä saa ilmiantaa vyön todellisen käyttötarkoituksen.

Mutta voi näkisittepä mun vaatekaapit, en ole koskaan luonut mitään niin järjestyksellistä! Tekisi mieli videoida kaapin ja ylipäätänsä koko kodin esittely, mutta kun tämä läppäri on siihen hommaan aika hikinen. Takaraivossa kummittelee jokin pelottava, alkukantainen himo ostaa kompakti digikamera itselle synttärilahjaksi.. Apua.

Muttahei, mulla noihin kommentteihin vastailu näköjään viivästyy vaan kokoajan! Edelleen lupailen niihin vastata, itseasiassa huomenissa voisin jo osaa kokeilla purkaa. Jos on jotain akuuttia kysyttävää, niin saatte vastauksen päivän sisään nakkaamalla sähköpostia osoitteeseen colourme_ia@hotmail.com !

ps. Viimeisimmän huutokauppaerän voittaneet: Onnistuin hävittämään muuton yhteydessä huutoihin liittyviä tärkeyksiä, enkä ole päässyt lähettämään maksettuja voittoja eteenpäin. Hoidan asian kuitenkin nyt viikonloppuna kuntoon, ja laitan maksetut tuotteet postiin heti maanantaina! Anteeksi viivästys!


Translation:

On Friday we decided to leave the huge piles of boxes for a while and go out. We went to a bar just for a couple of drinks because I had to work on Saturday. Picking clothes for the evening was surprisingly fun: Four hours of ironing paid off and now I have the tidiest wardrobe ever! I ended up wearing my new shirt from United Colors of Benetton, a skirt from H&M, shoes from Andiamo and a second hand -bow and -bag. I found the "belt" for 50 cents, but apparently it's really meant to be worn with a tuxedo or something.. But hey, it looks cool!

I really would like to show you my organized new wardrobe and post a video, but I still don't own anything besides my laptop that can record video. But my birthday is in a couple of weeks and I have considered buying a digital camera for myself as a present, so let's see, maybe I'll manage to capture it before I mess it all up again.

kurkkaus

Heii, hengissä ollaan sietämättömästä lihassärystä huolimatta! Mistähän tässä uskaltaisi edes alottaa, kun olisi niin kamalasti kerrottavaa. No, jospa nämä pari satunnaista ensihehkutusta ja -otosta antaisi edes jonkinlaista kuvaa viikkoni alusta.

Ensinnäkin koko maanantai, aamuyhdeksästä iltakymmeneen, oli hc-muuttoa ilman ainoatakaan taukoa. Puhun siis oikeasti hard coresta: Syntisen painavien laatikoiden kantaminen kolmen ihmisen voimalla hissittömän kerrostalon kolmanteen kerrokseen ei ollut näköjään mitään sunnuntaivoimailua.

Kun aamulla menimme siivoustarvikkeiden kanssa kokeilemaan uutukaiset avaimet oveen ja tarkastamaan kämpän ensimmäistä kertaa ikinä, kiljahdin riemusta, ihan kirjaimellisesti. Olin varautunut jo pettämättömällä "pessimisti ei pety" -logiikalla pahimpaan, mutta kämppä oli ihanampi (ja tilavampi) kuin uskalsin odottaa. Vai mitä veikkaatte pysymisestäni muuttotennareissani, kun näin nuo kettiön kaapit?

Sompailimme laatikoiden välissä koittamaan onneamme kierrarille, josko sinne olisi ilmestynyt sopiva sohvaehdokas uuteen, tyhjään olohuoneeseemme. Miko vielä parkkeeraili, kun silmäni nauliutuivat pelkääjän paikalta ulkona napottavaan reppanaan: Aivan Käsittämättömän Ihanaan, keltaoranssiin (niinpä?!) sohvaan. Kiteyttäkää mielessänne ne kaikki blogeissa sanaillut rakkautta ensisilmäyksellä -luritukset bloggaajan ja Sen vaatekappaleen ensitapaamista kuvailtaessa, ja soveltakaa ne kaikki tuohon hetkeen. Hitto, minun oli pakko saada se sohva.

Minähän rykäisin lähimmälle kierrarisedälle, ja höngin hintaa. "Jos kannatte ite pois niin viekää vaan" helkkyi korvissani useamman sekunnin kuin kovaäänisimmät kilikellot, ennen kuin sen sain sisäistettyä. Kotiinhan se lähti, ihan ilmaiseksi. Isä korjasi heikon pohjan kuntoon samalle iltaa, ja jo maanantaina punnersimme tätä helvetinmoista jättiä ahdasta porraskäytävää ylöspäin.

(Samassa t-paidassa koko alkuviikko #H&M men)
Ja joo, keskimmäinen tyyny näköjään väärinpäin, imuroin tyynyt just ja lätkin ne vaan takaisin!

Koko perheeni tuomitsi sohvan aivan järkyttävän rumaksi möhkäleeksi, mutta minusta se on hurmaava viimeistäänkin kun ripottelen tummia koristetyynyjä kaveriksi. Kummalla kannalla te olette?

Tiistaina oli sitten jo karu paluu töihin, ja aika tuskaa se kuuden tunnin seisoma-asento kauhian hellillä pohkeilla on. Olen kuitenkin urhoollisesti koittanut laittaa kaikki vapaahetket kämppää hieman eteenpäin, mutta ei tämä vieläkään mikään asuttava ole. Kaikki muu paitsi astiat ovat vielä laatikoissaan, ja oikeastaan paikoillaan on vain kattovalot (tai no ei eteiseen) ja sänky. Nyt en tosiaan tämän kaaoksen takia mitään näitä pieniä sneek peakeja kummempia kameralle taltioi, mutta eiköhän tämä tästä pikkuhiljaa rakennu lopulta blogiinkin asti!

Violetti makuuhuone salakavalasti violetilla valaisimella takaisin, olen ovela!

Ei mulla olisi oikeastaan nytkään yhtään aikaa tätä päivittää, mutta pitihän se pieni raapaisu kirjailla. Päivittäiseen tahtiin ei päästä vielä ainakaan pariin viikkoon, joten kärsivällisyyttä!


Translation:

We have finally moved, yey! The apartment looks like a Mess (yep, with the capital M), but I couldn't resist showing some sneek peaks.

We found the perfect couch from the recycling center - and got it for free! (Or am I just so familiar face there nowadays that it was some kind of special offer, hmm?) My dad renovated the bottom of the couch, and now it's almost as good as new. My parents and my littlebrother thought that my new, yellow loveliness was the ugliest couch they had ever seen, but I strongly disagree. I think it will be just adorable with little, dark cushions!
The cabins of our kitchen turned to be yellow, too, and I love them, too. I have been wearing that same H&M men t-shirt for a few days because all my clothes are still in huge bin bags.

It takes several weeks of cleaning and arranging until we can call our apartment home, but when it finally is at least almost fully decorated, I will show it to you.