askartelua

Jos hoidettavien asioiden tärkeysjärjestys olisi aakkosten tavoin aasta ööhön, niin tämä viikonloppu kului hyödyllisesti siellä äksän ja yyn paikkeilla. Tässä ollaan naristu jo aika monta merkintää mitä kaikkea pitäisi tehdä, mutta arvatkaa, mihin niistä kaikista ia kulutti pari iltaa? Askarteluun.

Välillä kadehdin ystävääni, joka osaa säilyttää lehtensä kauniissa, siistissä aikajärjestyspinossa sängyn vieressä: Minä kun tuhoan oman nätin pinoni saksillani inspiraation iskiessä sen kummempia harkitsematta. Kuten suunnilleen jokainen bloggarikin on liimaillut kalenterinsa ja kouluvihkonsa uuteen uniformuun, niin myös omat aina mukana kulkevat tärkeimpäni, muistikirjani sekä kalenterini, kokivat muodonmuutoksen tämänkertaisen saksimisvimman iskiessä.

En tajunnut ottaa ennen -kuvaa, mutta tumma kalenteri oli perusmusta ja vaalea muistikirja kammottava pinkki bambuoksataideteos (lue: kaupan halvin tyhjä kirja).

Puolihuomaamatta kirjasista tuli kuin saman sarjan osasia. Rakastan noita Laineen kuvituksia!

Viimeistäänkin tämän jälkeen kaikki loputkin tuhoaa lehtensä, ihan varmasti! Saksiminen ja liimaaminen on kyllä yllättävän koukuttavaa hommaa. Pitäisiköhän sitä hankkiutua lastentarhatädiksi tai vastaavaksi, että pääsisi ihan luvan kanssa askartelemaan?

Tänään on muuten ensimmäinen työpäivä, pitäkäähän peukaloita!
(Ehdin julkaisemaan kommentteja vasta kuuden jälkeen, joten älkää joka toinen kirjoittako EKA!1, jooko? :D )

Translation:

I gave a new layout to my calendar and my notebook by destroying my dear magazines. But hey, what's the point keeping all the pretty pictures inside the covers! Almost unconsciously both of the booklets seemed to be from the same series after the transformation. The backcovers' letters say "Juulia's". (Juulia is my real forename, ia is just the two last letters of it.)