jämät

Olen haahuillut tämän päivän meikittä pikkusia vahtien, arpajaisvoittoja väsäten (huomenna lähtevät vihdoin matkaan!) ja polttarikansiota askarrellen. Onnistuin jättämään meikkivoiteeni juhlintapaikalle, joten naamastani ei osaa sanoa, muistuttaako se enemmän petolinnun peräpäätä vaiko minua.

Joku muuten joskus ihmetteli, että en varmaan koskaan pukeudu huolimattomasti. No, tänään pikkuisia vahtimaan mennessäni poikaystäväni äiti kysyi "ai et sitten ehtinyt vaihtaa yöpaitaa pois?", kun olin ihan päivävaatteissa, että siitä voi jo päätellä, etten se aina jaksa kikkailla minäkään. Joten lärvi- ja asuotosten sijaan voisin vihdoinkin käydä rästihaasteiden kimppuun!

Mulla ei ole enää mitään hajua näiden alkuperästä, mutta vastasinpa kuitenkin. Olen säälittävin vastailemaan kiertojuttuihin, t. nimim. niitä kuvahaasteitakin vielä hoitamatta..

Työpöytä

Kyllästyin vanhan koneeni ikuisuuden vanhaan Amélietaustaan, joten läppärille halusin jotain kirpeämpää katseltavaa. Kuva on jonkin lehden editorialista, netin kätköistä löydetty. Pikkuinen kello, sää ja muistilaput on siistein keksintö koko Vistaan.

Lapsuuden harhaluuloja

Uh, tämä olikin hankalempi! En onnistunut keksimään ainoatakaan, joten päädyin kertomaan kolme satunnaisfaktaa juniori-iasta. Toivottavasti kelpaa!

1. Pelkäsin Aivan Suunnattomasti Pikku Kakkosen varokaa heikkoja jäitä -varoitusta. Siis oikeesti, menin aina vähintäänkin sohvan taakse piiloon ja kurkin sieltä, että milloin se on ohi. Ne hätähuuto-torvenäänet ovat vielä nykyäänkin aivan kärjessä pelottavimpien äänien joukossa, siis ohi kaikkien Manaajien ja Tappajahaiden.

2. Löin pikkuveljeäni avokämmenellä poskelle niin, että poskeen jäi hohkamaan hetkeksi käteni jälki. Tiedän, kuulostan vähintäänkin hirviömäiseltä isosiskolta, mutta tälle on täysin looginen selitys! Nassikkana olin varmaankin telkkarista nähnyt, että miten teatterilyönti tehdään. Eli kättä poskea kohden, ja sitten käännetään naama lyönnin tieltä teatraalisen äännähdyksen saattelemana sivuun. Minähän opastin veikkaa ensin, että lyöppä siskoa. Sehän lähti lyömään, ja väistin taidokkaasti. "Noniin, nyt mä teen saman, väistä sitten!" Veli nyökytteli silmät kirkkaina väistävänsä, mutta hitot se mitään väistänyt. Käsi mäjähti poskeen. Pari uhkaavan hiljaista sekuntia pikkuveljen leuan väpättäessä ja lopulta puhkeaminen sireenimäiseen ulvontaan. Selitä siinä äipälle sitten, että miksi veljen poski on punaisena. "NO SE EI VÄISTÄNY!"

3. Pelkäsin pienenä kärpäsiä. En ampiaisia, en käärmeitä, vaan kärpäsiä. Vihasin aurinkoisia kesäpäiviä kun mama pakotti ulos, koska ulkona oli niitä saakelin kärpäsiä!

Lätkäisen teidän riemuksi vielä kolme vähän vanhempaa asua. Kyllähän se oli selvästi hallussa jo pentuna! Vasemmalla seilorimekko, joka on nyt vähintäänkin pop Cherry Blossom girliä myöten. Keskeltä löytyy pitsipaidan kaverina ruusupöksyt, joiden kuosin varmaan aika moni olisi kelpuuttanut kulahtanut kukkamekko -trendiin (huom. Pessi!). Oikealta lähtee sitten semmosta komboa, että epileptikoita hirvittää. Sanon sen ääneen, ettei teidän tarvitse: Kyllä, poskeni ovat samoissa mitoissa, mitä tuolloin!

Sain myös jossain vaiheessa parista blogista kesälätkän, jonka otollisin esittelyaika on ehdottomasti näin alkusyksystä!

Kiitos!

***

Mulla on muuten aivan mieletön ongelma sen huutokauppablogin ulkoasun kanssa! En saa edes banneria aikaiseksi. Toisaalta olisi turhan tyrkkyä lätkiä omaa pärstää senkin banneriin, mutta toisaalta olen aivan käsi, mitä tulee minkäänlaisiin kollasijuttuihin. Ideoita otetaan vastaan enemmän, kuin mielellään.

Tarpeeksi sekava? Hyvä. Ensi kerralla taas selkeämpää!

Translation:

Today I have been hanging around with no make-up on and wearing something unpretty, baggy and fuzzy, so no outfits today. (Except the old ones that I wore when I was three, so hot!) I finally answered to some polls which have been travelling around in the Finnish blogosphere, so there's really nothing worth of translating. Maybe tomorrow something more interesting!