taikasana: korot

Tämän päivän käynnistämiseen tarvittiin aamiainen Serranojen älyttömyyksiä seuraillen, lämmin suihku ja miljuunasti vaihdettu yläosa. Vihdoin sain itseni iltapäivällä raahattua kierrätyskeskuksen tarjontaa kurkkimaan. Mä en ole näköjään sisäistänyt, että Helsingissä niitä second hand -puljuja on enemmänkin, kuin se yksi: Olen ihan jumiutunut Helsinkivakkariini! (Kutosen ratikalla päätepysäkille ja portaat ylös, sen tarkempaa sijaintia en ihan oikeasti osaa maantiedottomuudellani kertoa.)

Hurruutin matkakortin viimeisen päivän tämännäköisenä:

Päällä:

• hame, toppi ja neule #H&M
• kaulakoru (se avain) #second hand
  
• kengät #Andiamo

Kun Helsingin H&M tarjoaa Dividediä (toisin, kuin Kajaanin), niin iakin sortuu unohtaen kaikki "noen varmaan edes käy henkkamaukalla kun täällä asti ollaan!" -mantrat. Ostin tuon muissakin blogeissa vilkkuneen kukkahameen puoleen hintaan jo useampi viikko sitten, mutten uskaltanut esitellä sitä ennen kuin vasta nyt. Ettehän lyö? Väriskaalansa vuoksi se on melkoisen oikukas yhdisteltävä, eikä perusteellisista etsinnöistä huolimatta matkakasseistani löytynyt mitään oranssia. Vaikken täysin tyytyväinen asuun ollutkaan, niin sai luvan kelvata. Ei sitä aina tarvitse olla niin vimosen päälle, ja saipahan hameen värit loistaa ilman kilpailijattaria.

Ainakin omiin silmiini pisti muuten tuo korkojen mieletön efekti jalkoihini. Voi kyllä, tismalleen samat tumpputolpat ne on, mitä esim. tämän merkinnän koipikeskustelua herättäneessä otoksessa. Se taikasana on korkokengät ja keijupölynä mustat nailonit. Vannon sulauttavani korkopopot symbioosiin jalkojeni kanssa, jotta voin astella aina noissa koivissa tuskailematta kipeitä päkijöitä! Onko siihen tottumiseen mitään muuta mahdollisuutta, kuin käveleminen, käveleminen ja käveleminen?

Ajauduinpa kauas, palataan takaisin tämänpäiväiseen. Koska tajusin pakanneeni ne ompelukoneen kuria kaipaavat vaatekappaleet Saabin takakonttiin (joka on siis nyt Kajaanissa), niin poimin uhkarohkeasti kaksi modifiointia kaipaavaa reppanaa katsomaan minun ja Singerin kohtaamista ilman takana olevaa mamapelastajaa, joka viime hetkellä yritystäni katsoessaan huokaisisi "no anna kun minä". Tänään en uskaltautunut leikkaamisvaihetta pidemmälle, mutta huomenna surauttelen nämä valmiiksi!

Tämä oli alunperin maataviistävä maksihame, josta leikkasin talteen vain helmaosan. Täydellinen syyshame! (Ei tietenkään tuon typerästi riitelevän harmaan yläosan kanssa.)

Puolen euron rekillä keikkui myöskin hypermaksimitoissa oleva pliseerattu minttuhattaran värinen hame, jonka pätkäisin sopivammaksi. En ole kyllä täysin varma tuon värin istuvuudesta minulle, mutta jos jää tyystin käyttämäti, niin kauppablogin puolella törmäilette.

Lupaan koittaa pitää ostospaastoa lähes koko pimeän syksyn, nimittäin nyt alkaa olla kiintiö taas vuodeksi ääriään myöten täynnä.

Tuosta viimeisestä otoksesta tuli muuten ihan mieleen pumpulipilvet höyhensaarille, avainkin unilandiaan on mukana! Ajatuskin alkoi unettamaan. Nyt nukkumaan! Kauniita unia.
-ia